Kuten otsikosta näkyy, on blogissamme tälle kertaa vuorossa hieman vakavampaa asiaa. Olemme tähän asti keskittyneet vain espanjankielisten kulttuureiden hienompiin puoliin, mutta koimme tarpeelliseksi tuoda esille myös hieman negatiivisempiakin asioita, jottemme maalaisi aivan epärealistisen ruusuista kuvaa espanjankielisestä maailmasta. Epäonnekkaana maana syyniimme valikoitui nyt Kolumbia, joka hyvästä kahvista, ruuasta ja salsasta huolimatta tuo monelle ensimmäisenä mieleen lähinnä kokapensaan kuvan ja väkivaltaiset huumekartellit.
Mielikuva ei toki ole aivan tuulesta temmattu,
sillä Kolumbia on yksi maailman johtavista heroiinin ja kokaiinin tuottajista,
ja maan huumevienti on arvoltaan noin 10 miljardia yhdysvaltain dollaria
vuosittain. Tämä luku vastaa noin neljännestä maan laillisesta tavaraviennistä
ja prosenttia koko bruttokansantuotteesta. Huumekaupan vaikutukset
kolumbialaiseen ympäristöön, talouteen ja kansanterveyteen ovat olleet erittäin
laajoja. Se on muun muassa ruokkinut Kolumbiassa 1960-luvun puolivälistä asti
jatkunutta poliittisen hallinnon, oikeistolaisten puolisotilaallisten
joukkojen, vasemmistosissien ja rikollisorganisaatioiden välistä konfliktia,
jonka seurauksena on kuollut yli 200 000 ihmistä ja maahan on muodostunut yli
kolmen miljoonaan ihmisen joukko maan sisäisiä pakolaisia.
Kolumbian tie huumetuotannon suurvallaksi sai
alkunsa 1960-luvun lopulla, kun kannabiksen kysyntä lähti räjähdysmäiseen
kasvuun erityisesti Yhdysvaltain markkinoilla. 1970-luvulla Yhdysvaltain ja
Meksikon välisen rajan valvonnan tiukentuessa ja Meksikon sisäisten toimien
johdosta marijuanan tuotanto alkoi nopeasti keskittyä yhä enemmän Kolumbiaan.
Vuosikymmenen lopulla jo noin 70 prosenttia ulkomaisesta marijuanasta
Yhdysvalloissa tuli Kolumbiasta.
Pian tämän jälkeen 1970- ja 1980-luvuilla myös
kokaiinin kysyntä alkoi kasvaa nopeasti ja suurten huumekartellien johdolla
kokaiinin tuotannosta ja salakuljetuksesta muodostui nopeasti miljardiluokan
bisnes. Tunnetuin näistä kartelleista oli vuosina 1976-1993 toiminut Medellín-kartelli,
joka tunnettiin paitsi toiminnan laajuudestaan myös erittäin väkivaltaisista
toimintatavoistaan. Kartelli kidnappasi ja murhasi tuhansia poliitikkoja,
poliiseja, kilpailevien organisaatioiden jäseniä ja muita joiden intressit
olivat ristiriidassa kartellin kanssa. Huipullaan Medellín vastasi yli 80
prosentista maailman kokaiinin tarjonnasta ja tuotot olivat jopa yli 400
miljoonaa euroa viikossa. Medellínin ja muiden suurien kartellien vaikutuksesta
Kolumbiaan muodostui kokonainen uusi yhteiskuntaluokka huumerikollisista ja
väkivaltarikollisuus kohosi pilviin.
Maailman
kaikkien aikojen varakkain rikollinen, Medellín-kartellin johtohahmo Pablo
Escobar (1949-1993). Escobarin omaisuuden arvioidaan olleen vaatimattomat 30
miljardia yhdysvaltain dollaria 1990-luvun alussa.
Nykytilanne on onneksi hieman parantanut
sitten Escobarin ja kumppaneiden huippuvuosista. Neljän suurimman huumekartellin,
Medellínin, Norte del Vallen kartellin,
Calin kartellin ja Cartel de la Costan kaaduttua huumeiden hallinta on
jakaantunut useille pienemmille puolisotilaallisille rikollisjärjestöille. Viranomaisten
aggressiivisten toimien ansiosta kokaiini tuotanto Kolumbiassa vähentyi 60% vuosina
2000-2010 ja huumeisiin liittyvä väkivalta puolittui. Vuonna 2013 Peru vei
Kolumbialta maailman suurimman kokaiinin tuottajan kyseenalaisen tittelin.
Kuten lukijamme edellisten postauksien
perusteella ovatkin varmaan jo huomanneet, blogin kirjoittajat arvostavat
monenlaisia aistinautintoja, toisinaan myös päihdeaineisiin liittyviä.
Vieroksumme kuitenkin huumeita siinä määrin, ettemme osaa tällä kertaa valitettavasti
antaa tarkempia suosituksia siitä, miten saavuttaa optimaalinen
kokaiininautinto. Siksi kehotammekin Kolumbian matkaajaa keskittymään
mieluummin vaikkapa laadukkaan kahvin siemailuun. Näin välttyy myös kätevästi
monenlaiselta rikosoikeudelliselta päänvaivalta.
- Otto & Joel
- Otto & Joel
Lähteet:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti